Kirjailijanblogi

— Tieto on pääomaa

Myötätunto ja viisaus Topeliuksen ajattelussa

Myötätunto ja viisaus Topeliuksen ajattelussa (kirjoittanut ja toimittanut Timo Jantunen) on ihastuttava kirja Sakari Topeliuksen saduista ja niiden kasvatuksellisesta sisällöstä. Satusetänä tunnettu myötätunnon lähettiläs oli myös runoilija. Monista hänen runoistaan kuten Sylvian joululaulu on sävelletty myös lauluja.

Timo Jantunen on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja ammatiltaan luokanopettaja, joka on perehtynyt leikin merkitykseen lapsen kasvussa. Lapsilähtöisyys näkyy Topelius-kirjassa. Teos ei kuitenkaan keskity vain lapsiin vaan käsittelee myös Topeliuksen historiallisia romaaneja sekä suomalaisuutta.

Pohdintaa lasten kasvatuksesta ja kasvamisesta

Topelius laittaa tarinoissaan lukijan pohtimaan, miten lastenkasvatus sujuisi kaikista parhaiten. Mitä seuraa, jos lapsi jätetään kasvattamatta? Jääkö lapsi kehittymättömien vaistojensa varaan? Kasvatus, kulttuuri ja oppi tekevät hänestä ihmisen. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta kasvaakseen, kasvattaakseen itseään, oikeaan suuntaan.

Moraaliset käsitykset sekä omatunto ovat se kokonaisuus, jonka varassa lapsi suunnistaa elämässään. Opettavaiset tarinat auttavat ihmistä tulemaan hyväksi ensin lapsena ja sitten aikuisena. Topelius peräänkuuluttaa arvoja. Voisivatko ne kantaa tähän päivään? "Kyllä vain!" on kirjan viesti.

Useita Topelius-asiantuntijoita kirjan kirjoittajina

Kirjassa Myötätunto ja viisaus Topeliuksen ajattelussa on useita kirjoittajia. Timo Jantusen lisäksi kirjoittajia ovat Martti Hellström, Anna-Kaisa Inkala, Hanna Samola, Jens Grandell, Eero Ojanen, Jenni Spännäri, Toivo Salonen, Eeva Kallio ja Esko Paakkola sekä Jarno Paalasmaa.

Ensimmäinen osio kirjassa käsittelee Topeliusta kasvattajana, toinen osio Topeliusta ja myötätuntoa sekä kolmas osio viisautta sydämen sivistyksenä. Teoksen lopussa kysytään, onko sivistyksellä tulevaisuutta.

Kuka Topelius oli?

Zacharias (Sakari, alun perin Zachris) Topelius (1818 - 1898) oli kasvatusajattelija, joka otti 1800-luvulla osaa keskusteluun kansakoulusta. Tämä tapahtui sanomalehdistössä. Hän oli lapsikeskeisen pedagogiikan puolustaja. Hänet tunnetaan myös historian professorina, Helsingfors Tidningar -lehden toimittajana ja kirjailijana sekä Helsingin yliopiston rehtorina.

Pedagogiikka perustuu arvoihin. Topelius korosti kahta arvoa ylitse muiden: isänmaallisuus ja uskonto. Se kuului ajan henkeen. Suomi oli Topeliukselle rakas autonomia. Hän kunnioitti sekä ihmisyyttä että luontoa. Vakaumukseltaan hän oli kristitty. Lapsuus oli Topeliuksesta herkkä kehitysvaihe. Sivistys merkitsi hänelle sisäistä jalostumista, ei vain oppineisuutta. Sivistys kuului kaikille, ei vain eliitille.

Satusedän maine

Topelius muistetaan satusetänä. Satujensa kautta hänen vaikutuksensa jatkuu meidän ajassamme. Kirjassa Myötätunto ja viisaus Topeliuksen ajattelussa sanotaan, että Topeliuksen kasvatusajattelussa on paljon ajatonta ja yleispätevää. Siinä myös mietitään, voisiko sitä hyödyntää nykyisessä koulusysteemissä.

Topeliuksen mukaan tieto ei ollut vain kirjoissa. Se syntyi vasta vastaanottajan ymmärryksessä. Kirjasta saa käsityksen, että myös nykyaikana koulun tulisi kasvattaa lasta arvokkaasti, vaikka uskonto ei enää näyttelekään sellaista roolia kuin Topeliuksen aikana ja vaikka arvot ovat muutoksessa. Romanttinen ihanteellisuus ja mielikuvituksen voima voisivat hyödyttää myös nykyoppilasta.

*****

Kirja on kannanotto hyvän kasvatuksen ja sydämen sivistyksen sekä itsekasvatuksen puolesta. Lapsena olemisen maagisuus jää lukijan mieleen samoin kun sen kehittäminen ja vahvistaminen, mikä hyvää ja kehittävää on.

Talouslähtöinen kilpailukykyajattelu on kadottamassa sivistyksen. Hyvä elämä, totuus ja arvot sekä vapaus ja koulutus ovat teemoja, jotka eivät saa joutua hukkaan. Humaanin kulttuuri-ihmisen on yhä elettävä, vaikka häntä vastassa ovat kilpailuyhteiskunnan arvot. (Artikkelista "Onko sivistyksellä tulevaisuutta?")

Kirjoittanut: Tea Holm (FT, TM)

Kuvaus

Mikä on myötätunnon syvempi olemus? Onko sillä sijaa ajassamme, joka voimakkaasti korostaa yksilöä, yksilön oikeuksia ja mahdollisuuksia? Opettaja Timo Jantusen toimittamassa teoksessa Myötätunto ja viisaus Topeliuksen ajattelussa tarkastellaan Zacharias Topeliuksen satujen ja tarinoiden kasvatuksellista antia. Tähän pureutuvat erityisesti Anna-Kaisa Inkala, Timo Jantunen sekä Martti Hellström. Myötätuntunnon osuus on paljon Timo Jantusen käsialaa, mutta myös Jenni Spännärillä on oma sanansa sanottavana.

On myös hyvä tarkastella Topeliuksen oman elämäntyön vaikutusta sivistykselliseltä kannalta. Mikä on hänen paikkansa merkittävänä suomalaisuuden ja viisauden edistäjänä? Tätä filosofi Eero Ojanen tarkastelee kirjoituksessaan. Jens Grandell käsittelee Topeliusta suomalaisuuden kuvaajana. Hanna Simola kirjoittaa puhuvista puista ja tunteellisista valkovuokoista Topeliuksen saduissa.

Sivistyksen tulevaisuuden mahdollisuudesta kirjoittaa historianopettaja Jarno Paalasmaa ja viisaudesta kirjoittaa Toivo Salonen. Kirja soveltuu myös yliopisto-opetuksen oppikirjaksi.

Kustantajan Basam Booksin sivut

Katso saatavuus Adlibriksesta

Kansikuva: Myötätunto ja viisaus Topeliuksen ajattelussa (Timo Jantunen)