Kirjailijanblogi

— Tieto on pääomaa

Viisastumisen taito (Petri Järveläinen)

Viisastumisen taito on johdatus länsimaiseen filosofiaan sekä osittain myös teologiaan, koska uskonnonfilosofiset keskustelut eivät ole irrallaan filosofianhistoriasta.

Teologina luen mitä suurimmalla mielenkiinnolla siitä, kuinka antiikin Kreikan filosofia on vaikuttanut kristinuskon muotoutumiseen jo varhaisessa vaiheessa. Kirjoittaja on filosofi ja teologi, mikä näkyy kirjan lähestymiskulmassa aiheeseensa.

Kun ymmärrämme paremmin länsimaista ajattelua, sen historiallisia juuria ja kehityskulkuja, – uskallan väittää – ymmärrämme paremmin myös itseämme.

Filosofointi

Viisastumisen taito on sujuvasanainen teos. Se sopii niin oppikirjaksi kuin filosofian perusteista kiinnostuneen maallikon lukemistoonkin. Se kysyy, onko ajattelu kielellistä. Vai onko ajattelemisen taustalla jotain vielä perustavanlaatuisempaa?

Filosofointi on sekä helppoa että vaikeaa. Oikeita vastauksia ei aina ole. Mutta kysymyksiä tuntuu olevan loputtomasti. Kirjasta voi tarkistaa argumentoinnin taidot sekä virheelliset argumentit, joita usein viljellään sosiaalisessa mediassa.

Kirjan alkuosa kertoo esisokraattisesta filosofiasta ja Kreikan filosofian kultakaudesta. Lukijalle käy selväksi, ettei Maan pallonmuotoisuus selvinnyt filosofeille vasta 1500-luvulla. Atomismikin on vanhempaa perua.

Tuttua ja uutta

Moni muistaa jo kouluajoilta Platonin dialogit sekä Sokrateen kohtalon. Platon oli Sokrateen oppilas, joka kirjoitti opettajansa sokraattisesta menetelmästä. Käsillä olevassa kirjassa esitellään niin luolavertaus kuin ideoppikin (Platonilta). Gnostilaisuus tulee mieleen tämän demiurgista.

Sitten esitellään klassinen tiedonmääritelmä. Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Tiedon taustalla on oltava hyvät perustelut. Tietoa voi olla myös sattumalta. Aristoteles ja hänen metafysiikkansa saavat jalansijaa kirjassa. Kuten länsimaisen filosofian historiassa kuuluukin.

Teoksessa Viisastumisen taito kirjoitetaan sielusta. Samalla ajaudutaan muutamiin teologisiin keskusteluihin. Eräs alaluku on nimetty leikillisesti "Antiikin filosofikoulujen uskomushoidot". Näitä ovat stoalaisuus, epikuroilaisuus ja skeptisismi, joiden väitteet liittyvät uskomuksiin* todellisuudesta.

(*Osa skeptikoista uskoo, että varmaa tietoa ja oikeutettuja uskomuksia ei ole olemassa. Osa taas uskoo, että on järkeviä keinoja selvittää, mikä voisi olla jossain määrin järkevää. Kyseessä oli Platonin Akatemian mukainen eli akateeminen skeptisismi.)

Ja jatkoa seuraa

Tämän jälkeen esitellään roomalaisen antiikin ja keskiajan filosofiaa. Kyseessä ovat sukellukset filosofian valtamereen. Siksi kirja soveltuukin johdannoksi filosofiaan. Rooman ja Kreikan kulttuurien vaikutus, humanismi, ykseys, moneus, järki, tahto ja tunne sekä sielu tulevat lukijalle tutuiksi käsitteiksi.

Erityisen mielenkiintoinen on väite kreikkalaisen filosofisen systeemin vaikutuksesta kristilliseen teologiaan. Teologia kaappasi itselleen kreikkalaisen filosofian. Näin ollen uusplatonismi vaikutti kristillisen teologian muotoutumiseen.

Kristinusko sai filosofisen luonteen kirkkoisien kirjoituksissa. Se omaksui kreikkalaisen filosofian teologisen osan, väitti raamatuntutkija Adolf von Harnack (k. 1930). Sekä filosofia että teologia ottivat kantaa todellisuuden luonteeseen, myös mahdolliseen jumalalliseen todellisuuteen.

Keskiajalta uuteen aikaan

Kirja Viisastumisen taito kuljettaa lukijansa vaivattomasti halki vuosituhansien. Ajatusmallit, joita kannamme mukanamme, eivät ole sattumanvaraisia. Ne ovat syntyneet historian saatossa. Kreikkalaisen filosofian teemat uusiutuvat historiassa.

Skolastiikassa ontologiset jumalatodistukset olivat voimissaan. Ketju Augustinuksesta Tuomas Akvinolaiseen kuvaillaan. Viimeksi mainitun 1200-luvun enkeliopettajan käsitteet kompuuttoreista ja radiosta saavat nykyajassa uudet sovellutukset. Niillä ei ole mitään tekemistä enkeleiden tai teologian eli jumaluusopin kanssa.

Litteän pannukakun vertauksesta päästään pitkälle. Maapallo maailmankaikkeuden keskipisteenä on näkökulmakysymys. Avaruudesta maapallo näyttää joskus säkiltä. Me tietämme maailmasta vähemmän kuin uskommekaan.

☁️ ☁️ ☁️ 

Ei ole mielekästä esitellä kirjan koko sisältöä. Se kannattaa lukea itse, joko osissa tai sen mukaan, mikä aikakausi miellyttää. Kirja kutoo aikakaudet kauniisti yhteen. Niistä syntyy kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa.

Mielenkiintoisia ovat pohdinnat sielun luonteesta. Onko sielu henkistä vai aineellista? Onko se "kummitus koneessa"? Materialismi saa uutta sytykettä. Reduktiivisesta materialismista seuraa eliminatiivinen materialismi, jossa sielua ei voi palauttaa aivofysiologisiin toimintoihin, koska mitään sielua ei ole.

Mutta ei filosofia hengetöntä ole, eikä filosofointi lakkaa. Voimme nojata aivojen sähkökemiaan ja samalla kokea olevamme osa jotakin suurempaa kokonaisuutta. Kuten sitä filosofista systeemiä, josta kirja kertoo. Kysymme: miksi koneissa ei ole elämää? Ja: Miksi on jotain?

Kirjoittanut: Tea Holm, teologian maisteri ja filosofian tohtori

Kirjan kuvaus

Viisastumisen taito on vetävästi kirjoitettu, hyväntuulinen ja asiantunteva johdatus olemassaolon kohtalonkysymyksiin. Mitä, miksi ja millaista oleminen on ja miten tästä voi saada tietoa sekä ajatella järkevästi?

Kirja on kirjoitettu kaikille niille, jotka pohtivat todellisuutta ja omaa suhdettaan siihen. Se esittelee tiiviisti ja persoonallisella tavalla länsimaisessa filosofiassa esitetyt perusnäkemykset antiikin Kreikasta omaan aikaamme asti. Se on yleistajuinen mielenrakennuksen kuntosali jokaiselle, joka arvostaa ajattelemisen vaivaa.

Kirja sopii myös eritasoisten oppilaitosten filosofian johdantokursseille.

Katso kustantajan sivut.

Hankittavissa verkosta Adlibris-kirjakaupasta.

Kansikuva: Viisastumisen taito (Basam Books)