Kirjailijan Blogi — Tieto on pääomaa

Kirja-arvioita ja kirjailijan elämää

Onnellisuusprofessori vastaa: Kannattaako onnellisuutta vielä tavoitella?

Kirja Kysymyksiä onnellisuudesta: Mikä meitä suomalaisia onnellisuudessa kiinnostaa (Markku Ojanen)

Mikä meitä suomalaisia onnellisuudessa kiinnostaa? kysyy Ojanen. Hän vastaa kysymykseensä kirjoittamalla onnellisuudesta. Sen historiasta, tutkimuksesta ja määritelmistä sekä kulttuureista.

Samalla vastataan siihen, mitä on hyvä elämä.

Alan tutkimukset kuuluvat lähinnä positiivisen psykologian tutkimuksen alaan. Nykyään tutkimusta on valtavasti, mutta tilanne oli toinen noin neljännesvuosisata vuotta sitten, kun Ojanen alkoi tutkia asiaa.

Unelma onnellisuudesta

Kenties jokaisella on unelma onnellisuudesta. Mutta on puhdas mielipideasia, mitä pidetään onnellisuutena. Vai onko? Onnellisuudesta voidaan nimittäin myös tietää.

Yleensä sillä tarkoitetaan iloa ja hyvää mieltä sekä tyytyväisyyttä, sisäistä rauhaa ja mielekkyyttä. Kyse onkin hyvinvoinnista.

Onnellisuutta on aina tavoiteltu, tavalla tai toisella. Kyse on ihmisen perustunteesta. Antiikin Kreikassa asiaa pohdittiin paljon. Elämä miellettiin sattumanvaraiseksi, ja ihmisen onnesta saattoi sanoa jotakin vasta hänen kuoltuaan. Onnekas oli se, joka pärjäsi parhaiten elämän arpajaisissa.

Tuuria vai jotain muuta?

Aiemmin onnen ajateltiin merkitsevän lähinnä tuuria. Onnekkuutta. Siihen ei voinut itse vaikuttaa. Vasta 1200-luvulla kristitty skolastikko Tuomas Akvinolainen muotoili osittaisen onnen olevan seurausta hyveistä, hyveiden noudattamisesta.

Jos antiikissa onnellisuus kuului vain harvoille ja valituille, filosofeille, niin uskonpuhdistaja Martti Lutherin keskiajalla ihminen saattoi olla onnellinen niin sanotusti luvan kanssa. Se tosin edellytti synnitöntä ja hurskasta kristityn elämää.

Jo keskiajalla kirjoitettiin onnellisuuden oppaita. Kertomukset ja näytelmät alkoivat saada onnellisia loppuja, kuten Shakespearen Kuningas Lear.

Onko mikään muuttunut?

Onnellisuutta etsitään kiihkeästi yhä nykyään, kuten keskiaikana ja valistuksen kynnyksellä. Kyse on itsensä toteuttamisesta. Aina ja kaikkialla ei onnellisuutta ole ehditty pohtia, ja niin on yhä nykyään. Kun ei tarvitse miettiä murkinaa tai turvallisuutta, niin on aikaa mietiskellä asioita.

Filosofit ovat pohtineet kautta aikain onnellisuuden olemusta. Nyt kysymys on uudestaan kuuma. Se on kaikkien huulilla, jos ei tietoisesti niin jonkinlaisena tiedostamattomana kaipauksena.

Tosin nykyään ei puhuta hyveistä vaan vahvuuksista. Persoona on keskiössä, sitä kehitetään haluttuun suuntaan. Kysymys onnellisuudesta liittyy myös siihen, mikä tekee elämästä elämisen arvoista.

Lopuksi

Kirja Kysymyksiä onnellisuudesta vastaa moniin kysymyksiin mielenkiintoisella tavalla. Se käsittelee muun muassa positiivisen psykologian vaaroja, stressaavaksi muuttunutta kulttuuriamme, onnellisuuden määrittelemistä tieteen näkökulmasta, onnellisuutta perittynä ominaisuutena ja niin edelleen.

Uskoakseni tämäntyyppinen teos sopii kenen tahansa kirjahyllyyn, kunhan se on ensin luettu, kuin myös kouluihin. Onnellisuuden määritelmä vaihtelee ajasta ja kulttuurista toiseen. Milloin sillä tarkoitetaan nautintoa ja mielihyvää, milloin taas tuuria. Milloin sillä tarkoitetaan sisäistä rauhaa, milloin taas riehakkuutta.

Riittääkö oma mielenrauha elämän tarkoitukseksi? Mitä tekemistä on keskenään onnellisuudella ja elämän tarkoituksella? Miten flow-tila liittyy tähän kaikkeen? Eikö elämä mene nopeasti ohitse, jos viettää kaiken aikansa flow'ssa? Huomaamatta ajan kulumista.

"Monet nykyajan (onnellisuus-)oppaissa olevat ohjeet todella löytyvät uskontojen pyhistä kirjoista tai filosofien opetuksista, mutta uutta on se, että tutkimus antaa paljon tarkempaa tietoa siitä, ketkä ovat onnellisia ja onnettomia, millaiset tilanteet ja olosuhteet edistävät tai vaikeuttavat onnellisuuden saavuttamista ja millaiset keinot toimivat erityisen hyvin." (Ojanen 2019, 45)

Suosittelen tätä kirjaa hänelle, joka haluaa tietää. Se soveltuu luettavaksi niin onnellisuutta havitteleville kuin onnellisillekin. Onnellisuus on subjektiivinen kokemus, joka ei ole mitattavissa piiruntarkasti mutta riittävän tarkasti. Onnellisuuden kyselyt toimivat, mutta mitkä ovat vastaukset? Mitä on "lukumagia", ja onko tutkimustietoon luottamista tässä asiassa? Yllättävää on, että ongelmat eivät välttämättä varasta onnellisuutta. — Tea Holm

Esittelyteksti

Onnellisuus on ollut Suomessa esillä jo yli 20 vuotta, eikä kiinnostus siihen ole hiipunut. Tästä kertoo se, että onnellisuuden tutkija, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen on pitänyt onnellisuudesta satoja luentoja ja vastannut lähes viikoittain haastattelijoiden kysymyksiin.

Vastauksensa Ojanen pyrkii perustamaan tieteellisiin tutkimuksiin. Onneksi haastattelijat ja kuulijat eivät aina kysy aivan samoja kysymyksiä, vaan yllättävät tutkijan ja panevat harmaat aivosolut liikkeelle. Esimerkiksi kysymykset ”Tarkoittaako onnellisuus eri kielissä samaa? ja ”Ovatko älykkäät ihmiset onnellisia?” vaativat tunkeutumista tutkimusraporttien uumeniin.

Mukaan mahtuu myös sellaisia tärkeitä kysymyksiä, joihin ei voida antaa yksiselitteistä vastausta: ”Onko aitoa onnea olemassa?” ja ”Tavoittelevatko ihmiset onnellisuutta?” Kysymyksiä onnellisuudesta -kirjan tavoitteena on kysymysten ja vastausten avulla antaa kuvaus siitä, mitä onnellisuudesta tiedetään. Vastaukset perustuvat viime vuosikymmenten laajaan tutkimukseen, joita Ojanen värittää omakohtaisilla kokemuksilla ja pohdinnoilla.

Kirja haastaa lukijan itse pohtimaan, mistä onnellisuudessa ja onnen edistämisessä on kysymys. Ojanen ei tarjoa yksioikoisia onnellisuuden reseptejä vaan kertoo myös avoimesti ne varjopuolet, joita onnen tavoitteluun liittyy.

Saatavuus: mm. Adlibris ja Basam Booksin oma kirjakauppa verkossa.

Kuva on Basam Booksin YouTube-tililtä. Markku Ojanen Helsingin kirjamessuilla 2019.