Kirjailijan Blogi — Tieto on pääomaa

Kirja-arviot ja kirjailijaelämää

Mielen laboratorio – tietoisuustaidot ja taitava vuorovaikutus

Mielen laboratorio on teos, joka käsittelee mielen rakentumista. Sen mukaan mieli syntyy sosiaalisissa suhteissa. Tietoisuus ei ole vain yksilön asia. Tarvitaan myös ympäristö.

Kirjoittaja Ari-Pekka Skarp on psykologi ja psykoterapiakoulutettava sekä teollisen johtamisen insinööri ja työnohjaaja. Hän käsittelee kirjassaan mm. mindfulness-teemaa. Pääosin kirja käsittelee tietoisuutta ja mieltä, jotka ovat jokseenkin rinnastettavissa olevia.

Se käsittelee sitä, miten tietoisuutta voi ylipäätään tutkia. Mitä on psyykkinen tai symbolinen tietoisuus? Mitä ovat tietoisuuden pyörteet? Miten mielen voi mieltää? Kirjaa voi nähdäkseni käyttää oppikirjana psykologiassa samalla, kun siitä on hyötyä maallikolle, joka haluaa päästä perille mielen saloista.

Mindfulness suosionsa huipulla

Tietoisuuden tutkiminen on kunnianhimoinen hanke pelkästään tieteen näkökulmasta. Sitä syventävät omakohtaiset kokemukset. Itse asiassa elämäksi mieltämämme osittain tietoinen luonne aiheuttaa sen, että tutkimme työvälinettä, joka itse olemme. Tästä syystä vuorovaikutus onkin hedelmällinen pohja tarkastella mieltä tai tietoisuutta.

Kirjassa mindfulnessia ajatellaan kolmena kehänä, joista yksi edustaa terveyttä, toinen terapiaa ja kolmas henkisyyttä. Terveys käsittää liikunnan ja stressinhallinnan sekä rentoutumisen ulottuvuudet, siinä missä terapia käsittää psykoterapiaa tai kivunhallintaa. Kolmas kehä henkisyys käsittää niin ikään filosofian, luonnon ja uskonnon sekä eksistentiaaliset kysymykset.

Meditatiivista työskentelyä tarkastellaan käsitteellisesti, kuten selittämällä käsitteitä samadhi, vipassana ja sati eli keskittyminen, oivallus ja tarkkaavaisuus. Ne on nähty meditaation kannalta välttämättömiksi.

Kirjan anti on mielestäni siinä, että lukija harjaantuu ymmärtämään mielen tai tietoisuuden toimintaa ilman jatkuvaa automaattiohjausta. Kyse onkin paitsi tietoisuustaitojen käsittelystä myös oman toimintansa tiedostamisesta. Kritiikkiä Skarpilta saavat tietyt käsitteet osana tutkimusta, jos ja kun niitä ei ole määritelty tarkasti. Esimerkiksi juuri mindfulnessilla on useita ja osittain päällekkäisiä kehiä.

Uusia vastauksia

Mitä käsitteillä tarkoitetaan, kun tehdään tutkimusta? Kahlasin kirjan läpi tutkijana. Kirja Mielen laboratorio tarjoaakin tutkimusmielessä paljon mielenkiintoista ja ajankohtaista tietoa tietoisuudesta. Maallikko voi omaksua kirjasta sen, mikä häntä erityisesti kiinnostaa. Muistutan myös, että olen itse maallikko psykologiassa, ja silti koin saavani tästä kirjasta paljon irti. Pidän sitä hyödyllisenä ja uusia ajatusväyliä avaavana.

”Ahaa, sen voi nähdä näinkin.” Tietoisuudessa on tasoja, jotka avautuvat uteliaalle lukijalle vähitellen. Kyse ei ole yhdestä tietoisuudesta, ja minä voi saada erilaisia määritelmiä. Persoonallisuus piirteineen rakentuu vuorovaikutuksessa. Kaikki toiminta ei ole tiedostettua, silti minuus voidaan mieltää yhdeksi.

Kirjassa kerrotaan tietoisesta havaitsemisesta suhteessa ei-tietoiseen, assosiaatioista, merkityksellisten symbolien käytöstä osana kanssakäymistä; siitä, mikä luo ihmisen ja miten merkitykset syntyvät mielen laboratoriossa. Mielen laboratoriota ei voi tiivistää muutamaan lauseeseen, vaan se on kokonainen tutkimus.

Mielenkiintoista antia ovat maailmankuvien käsittely, kuten mekanistinen ja systeeminen maailmankuva. On filosofinen kysymys, mikä on elämän, tietoisuuden tai maailman luonne. Onko minuus vain illuusio? Näemmekö sitä, mitä haluamme nähdä? Miten minän säännönmukaisuus on selitettävissä?

Nykytiede ja tietoisuus

Skarp toteaa, että nykytiede ei tarkalleen ottaen tiedä, mistä tietoisuus syntyy. Selitystavat eivät selitä sen alkuperää. Ne kuvaavat mielen/tietoisuuden toimintaa. Rajallisten aistiemme takia voimme kokea maailman vain rajallisesti. Osaamme kuvata aivojen fysiologian pienintä yksityiskohtaa myöten, mutta neuronit eivät itsessään kerro mitään tietoisuudesta.

Osaamme käyttää aivokonetta tai aivot-nimistä laitetta, jonka toimintaperiaatetta emme ymmärrä alusta loppuun. Teos Mielen laboratorio tarjoaa aineksia niin kulttuurintutkimukseen kuin neurotieteeseen. Tietoisuus syntyy vuorovaikutussuhteissa kehon sisä- ja ulkopuolella.

Kirja kritisoi kapeaa käsitystä Mindfulnessista. Sosiaalisten suhteiden ja kulttuuristen tekijöiden kirjo muokkaavat mieltämme. Kirjassa esitetyt harjoitteet auttavat saamaan välähdyksiä siitä, miten oma mieli ja samalla ihmismieli ylipäänsä toimivat. Jos mieli ei ole erillinen saari, sen on oltava valtameri itse, Skarp päättelee.

Tietoisuuden luonne vaivaa edelleen mieltämme, eikä siihen näy helpotusta lähitulevassa. Mielen konstruktion selkeyttäminen on kuitenkin askel lähemmäs meitä itseämme, samalla kun se asemoi meidät (itsestämme) erillisisiksi mielen tutkijoiksi irrottaen meidät automatismeista.

 

Elämä on koettava itse, teoria on sen kalpea jäljennös. Vahva lukusuositus tietoisuustaidoista sekä itsensä johtamisesta kiinnostuneille.

– Tea Holm, FT, TM

 

Lue lisää Basam Booksin sivulta.

Kirjailijan sivut.