Kirjailijan Blogi — Tieto on pääomaa

Kirja-arviot ja kirjailijaelämää

Kuva: Mohamed Hassan

Tiedon valoa tarvitaan

Tietokirjat, joita kirjoitan, perustuvat akateemiselle tutkimukselle ja tarkemmin post doc -vaiheen tutkimukselle. Tarkoituksena on tutkia asioita tieteen menetelmin. Humanistisissa tieteissä metodin valinta ei ole helppo tehtävä. Tutkimuksissani se on yleensä aatehistoriallinen. Tarkoituksena on selvittää se, mitä tapahtui ja miten tapahtumia tulkittiin. Kyse ei ole omasta mielipiteestä.

Skeptisyyttä on asioiden kyseenalaistaminen ja epäily. Varsinainen skeptisismi syntyi Yhdysvalloissa 1970-luvulla, kun jotkut tutkijat huolestuivat niin sanottujen pseudotieteiden, kuten astrologian, suosiosta. He perustivat vuonna 1976 järjestön "Committee for the Scientific Investigation of Claims of the Paranormal" (CSICOP).

Pseudotiede merkitsee näennäistiedettä. Se esiintyy tieteenä mutta ei täytä tieteen kriteerejä. Se on subjektiivista, testaamatonta, ei-julkista, kritiikitöntä ja virheellistä sekä riippuvaista ei-tiedollisista perusteista. Puhutaan myös huuhaasta. Se voi saada paljon medianäkyvyyttä.

Mitä on tiede?

Tieteen tuntomerkkejä ovat objektiivisuus, testattavuus, julkisuus, kriittisyys ja edistyvyys sekä autonomisuus. Parapsykologisina pidettyjen ja vastaavien ilmiöiden testattavuus (ts. toistettavuus) on useimmiten mahdotonta. Tietoa ei välttämättä voi saada suoraan havainnoimalla. Ilmiöt vaativat selitystä sekä tulkintaa. Luonnollisin selitys nousee ihmisen kokemusmaailmasta.

Tieteellinen tutkimus ja skeptisismi eivät ole samoja asioita. Tiede kuvastaa aina aikaansa. Se korjaa itse itseään. Kaikkea on koeteltava tieteen sulatusuunissa. Muuten se on mielipide tai subjektiivinen kokemus, joka voi osoittautua harha-aistimukseksi ja joskus virhepäätelmäksi psykologisesti tuhoisin seurauksin.

Tieteilijät ovat olleet eri mieltä kokemusmaailmasta, jota kuvaillaan parapsykologiseksi. Kyse voi olla niin meediotoiminnasta kuin kuolemanlähikokemuksista. Tieteilijät ovat olleet eri mieltä nimenomaan tiettyjen kokemusten seurannaisvaikutuksista tieteelliseen maailmankuvaan. Kyse on tulkinnasta: tieteellisestä paradigmasta.

Mikä on tietoa?

Vuoden 1899 haastattelussa "Nikola Tesla" kertoi käsityksiään maailmankaikkeudesta. Pysäyttävät sanat toimittaja John Smithille olivat: "Kaikki on valoa." Kyseessä on huijaushaastattelu. Vai onko parempaa tietoa aiheesta?

Tekaistun haastattelun mukaan Tesla oli soturi, joka vangitsi tulen taivaasta. Vaihtovirran isä sai fysiikan ja kemian hallitsemaan puolta maailmaa. Tästä huolimatta hän koki olevansa lyöty mies. Omasta mielestään hän ei ollut saavuttanut sitä suurinta asiaa. Tesla olisi halunnut valaista koko maailman.

Kun kyse on huijauksesta, totuuteen sekoittuu valhetta. Tätä voi olla ensisilmäyksellä vaikea arvioida ja nähdä. Einsteinin suhteellisuusteoriaa, josta tekaistu haastattelu vuodelta 1899 puhuu, oli vielä keksimättä. On tietysti epäeettistä tehdä ja julkaista haastattelu, joka ei ole totta. Sitä ei siis koskaan tapahtunut. Lähteet on ilmoitettava ja tarkistettava, aina. Tietääkseni Tesla oli etevä tiedemies, mutta ei hän mystikko ollut.

PS. YouTubessa on filmi "Tesla or the Adaptation of an Angel", joka perustuu tähän keksittyyn haastatteluun. Ks. The Fraudulent 1899 Interview with Tesla.