Kirjailijan Blogi — Tieto on pääomaa

Kirja-arviot ja kirjailijaelämää

Uneliasta ja aistillista kesälukemista: Merkintöjä Intiasta

Kuulun heihin, joihin Intia on tehnyt suuren vaikutuksen, vaikken ole koskaan käynyt siellä. Jo lapsena haaveilin Intian matkasta, jota ei koskaan tullut. Sen sijaan matkustin Ruotsiin ja joskus Italiaan asti.

Filosofi Mikko Väänänen teki sen, mistä muut vain haaveilevat. Teoksessaan Merkintöjä Intiasta hän haaveilee niin kuin elämä haaveillaan. Hän kuljettaa lukijansa tarunhohtoiseen orienttiin. Kyseessä on Intiaan kilpistyvä kirja.

Intialaisen filosofian houkutus on suuri samaan aikaan, kun tuo tasavalta alkaa vetää puoleensa. Intialaiset yliopistot, jooga-ashramit, gurujen luolat ja buddhalaiset luostarit tulevat tutuiksi nuorukaiselle, joka vanhenee jokaisen matkan aikana.

Kirjailija toteaa, että niiden kautta, Intian kautta, hän on etsinyt itseään. Hän on etsinyt itseään monia maita tervehtiviltä Himalajan vuorilta rinkka selässä harhaillen.

Kahdeksan vuotta 

Mikko Väänänen työskenteli ja matkusteli kahdeksan vuoden aikana Intiassa väitöskirjansa tiimoilta. Syntyivät merkinnät kuin unikuvat, joita me saamme lukea kuin kuvauksina jostakin toisesta todellisuudesta. Henkinen Intia katosi sitä mukaa, kun tarinat kirjoittivat itse itsensä.

Kirjoittaja kokee olevansa sillä tavalla riivattu, että hänellä on etsijän näky, joka kohdistuu kaikella voimallaan tähän Aasian ihmeeseen. Sen sijaan, että väitöskirja olisi valmistunut noina vuosina, Väänäsestä tuli Intia, sen asiantuntija.

Matka, jolla piti olla alku ja loppu, olikin loputon matka. Kirja Merkintöjä Intiasta sisältää useita matkakertomuksia ja sukelluksia intialaiseen kulttuuriin niin kadunmiehen kuin akateemikon silmin tai silmälasein.

Luvut ovat kuin lyhyitä välähdyksiä.

Eurooppalainen näkökulma

Eurooppa pakottaa maailman omaksi kuvakseen, Väänänen kirjoittaa. Gandhin käsitys modernista ja maailmanlaajuisesta eurooppalaisesta traditiosta laittaa ajattelemaan sitä, mikä onkaan länsimainen myytti ja mitä onkaan sen valta tai vaikutus toisiin kulttuureihin.

Ego, yksilö, minäkeskeisyys. Länsi. Myytti jumalallisesta on vaihtunut myytiksi ihmisestä. Väänänen kuvaa paikallista elämää niin vakuuttavasti, että sen voi käsittää ruohonjuuritasolla.

Kuvaileva teksti innostaa lukijaa eteenpäin. Tarinoihin on helppo eläytyä ja hypätä mukaan. Tutkimusmatkat sekä meluisassa että rauhallisessa Intiassa, jolla on molemmat kasvot, ovat mieltä avartavia.

Kaikki täällä on ikiaikaista jumalallista näkyä ja arkista tätä hetkeä.

Idän viisautta etsimässä

Intiaan kuuluvat niin Ganges-pulahdus kuin Beatlesin gurun etsintä. Merkintöjä Intiasta on myös yhden aikakauden kuvaus, sellaisen missä länsimainen henkinen etsintä kohtaa mystisenä pidetyn idän.

Mutta tuossa kohtaamisessa lehmät kävelevät kaupungeissa ja maanteillä, koirat tappelevat ja ulisevat keskenään ja jopa riksakuskit ennustavat tulevaisuutta. Ayurveda-lääkärikin on sitä mieltä, että Intia voi olla liikaa vanhenevalle Väänäselle.

Intian kasvot voivat olla likaiset tai puhtaat, mutta mikä tahansa Intia käy, kunhan se on Intia. Matkalla voi kokea useita valaistumisia, mutta voiko tätä maata ymmärtää?

Lopulta päädytään kysymään, onko Intiassa filosofiaa. Henkisen Intian myytti rapisee kuin maali vanhalta ja kuluneelta pinnalta. Se vaatisi ehostusta. Intian opetuksena onkin keskeneräisyys. Eikö se ole myös elämän opetus?

Mitään ei saavutettu, mutta tähän on tultu. Epälineaarisuus pitää otteessaan kertomuksesta toiseen. Tarina ei koskaan pääty.

Vahva lukusuositus pihakeinuun, rantatuoliin tai talviseen unelmointiin Intiasta.

Teos toimii ajankuvana sekä ennakkoluulojen purkajana ja myyttien muokkaajana. Sen luettuaan tajuaa, että Intian voi vain kokea, itse. Sitä ei voi omaksua matkakirjoista tai Bhagavad Gitasta.

Siirry tästä Merkintöjä Intiasta blogiin.

Esittelyteksti

Merkintöjä Intiasta on filosofinen matkapäiväkirja, joka koostuu vuosien varrella Intiassa (ja Nepalissa) kirjoitetuista teksteistä.

Se on tarkkaa määrittelyä pakeneva teos intialaisen ja länsimaisen ajattelun kohtaamisesta. Antropologiseen gonzo- reportaasiin mieltynyt kertoja, joka hetkittäin kutsuu itseään ”orientalistiksi”, saa päähänsä tehdä väitöskirjan intialaisesta filosofiasta, idän ja lännen, ”kahden valtameren kohtaamisesta”. Homma tuntuu lähtevän lapasesta ripulien runnellessa ruumista, rikshakuskien kähveltäessä rahat ja byrokraattien heitellessä kapuloita rattaisiin.

Merkintöjä Intiasta on runoutta, esseetä, päiväkirjoja, proosaa ja suutria sumeilematta yhdistelevä teos, joka kiteyttää omalla kummallisella tavallaan erään pätkän Intian ja lännen välisestä dialogista.

Mikko Väänänen (s. 1980) on tutkija, runoilija, kirjailija ja filosofi. Merkintöjä Intiasta perustuu Väänäsen akateemisiin tutkimuksiin sekä hänen intohimoiseen suhteeseensa intialaiseen kulttuuriin.

Lue lisää tästä linkistä.