Kirjailijan Blogi — Tieto on pääomaa

Kirja-arviot ja kirjailijaelämää

Tämä matka ei mihinkään

Kyseessä on kirja, joka pysäyttää. Se ei ehkä anna lukijalleen sitä, mitä hän haluaa mutta se antaa aivan varmasti sen, mitä hän tarvitsee. Se ei päästä helpolla ja silti se on "helppo". Se ei edellytä täydellisiä ja vaativia meditaatiotekniikoita tai henkistymistä arjessa. Sen ainut vaatimus on matkanteon aloittaminen ja lopettaminen samaan aikaan.

Teos TÄMÄ matka ei mihinkään on kuin virtaava vesi. Se on helppolukuinen. Sisäistäminen tapahtuu silti vähitellen, sopivissa väleissä. Huomaa heti, että kirjoittajat ovat filosofeja, jotka ovat Nietzschensä lukeneet. Mika Pekkola on kirjailija ja tutkija sekä suomentaja, koulutukseltaan filosofian tohtori. Toinen kirjoittajista Mikko Väänänen on yhteiskuntatieteiden maisteri sekä filosofi, tutkija ja kirjailija hänkin.

"Kasvatus on enimmäkseen unohtamista"

Kirjassa on unohtumattomia lauseita, jotka vähän väliä lyövät kasvoille. Niiden tarkoitus on ilmiselvästi herätellä nukkuvia. Siinä tämä zen-filosofialla marinoitu kirjanen onnistuu sataprosenttisesti.

Sen taustalla on zen-ajattelua, kiinalaista ja japanilaista filosofiaa sekä zenbuddhalaisuutta samalla, kun sivujen läpi työntyy historiallinen hahmo nimeltä Dōgen (synt. 1200).

Zenmeditaatio tähtää valaistumiseen ja samalla ei-mihinkään. Elämä osoittautuu matkalla oloksi, ei siis perille pääsemiseksi hienolta kuulostavan henkisyyden kautta. Itse asiassa perinteinen käsitys henkisyydestä saa kuulla kunniansa teoksessa Tämä - Matka ei mihinkään.

Kun lukemista ei voi kiirehtiä, on valittava tämä.

"Olemme jo kokonaisia, perillä."

Kirja on tylsyyden ja oivaltamisen ylistys. Se on oodi elämälle sellaisena kuin se on. Ei hötkyillä, ei kiirehditä, ei edes valaistumaan. Toisaalta herätys voi olla äkillinen ja raju kuin salamanisku.

Kritiikkiä saa kaupallistunut terapiakulttuuri, jossa kaikesta mieleen liittyvästä tehdään paitsi liiketoimintaa myös terapiaa tarpeeseen. Entä jos emme määrittelisi ja rajaisi kaikkea niin tarkasti tai yrittäisi kaupallistaa kaikkea? Entä jos kerrankin antaisimme sen vain olla sitä, mitä se todella on? Tätä.

Ei, se ei säihky. Tämä kirja ei säihky. Se tuoksahtaa milloin miltäkin, jopa ulosteelta. Samalla se puhdistaa lukijaa lukukokemuksena. Se on enemmän kuin filosofiaa, se on elämänfilosofiaa ja jopa elämäntapa. Se on zen, zazen. Se on suostumista olemaan tässä.

Kuoleminenkin vain on, kuten elämäkin.

Tiedostaminen on itseensä palaamista

Zenissä on kysymys tiedostamisesta, koska vasta se mahdollistaa todellisen itseensä palaamisen. Kyse ei kuitenkaan ole vain älyllisestä vaan myös ruumiillisesta hankkeesta. Havahtuminen ei voi tapahtua ilman ruumista. Äly ei voi olla irrallaan ihmiskokemuksesta.

Kyseessä on keskitie, ei asketismi tai ekstaasi. Vain tämä oleminen on jäljellä. Lukiessa alan vaivihkaa purkaa mieleni tiiliseinämäistä rakennelmaa alkaen teologisista ja historiallisista sekä kulttuurisista mielikuvista palaten johonkin alunomaiseen tilaan ilman ihmismielen rakennelmia.

Huomaan, että olen kasannut kaiken väärin, mistä syystä koko juttu on vähän vinossa. Tämä, matka ei mihinkään on vapauttava kirja, koska se sekä opettaa, kuten elämä, että huutaa: "Herää pahvi!" Yritän vastustella, vaikka huomaan alkavani herätä unesta.

"Unissa kulkien unia luon", kuten Eino Leino kerran totesi. 

Tätä hetkeä on vaikea kohdata

Monelle tämä hetki on vaikea. Siitä yritetään päästä eroon keinolla millä hyvänsä. Joillekin toimii korkealentoinen henkisyys ja sen mukanaan tuomat taivasmatkat, joillekin vähän maallisemmille tyypeille lentokonematka huitsin Nevadaan ja drinkit Samoksella.

Se, että elämä tapahtuu, on vailla selityksiä. Jokainen selitys synnyttää ideologioita, joita joku saattaa suojella. Tämän vihjailu on joko hienovaraista tai suoraa, mitä milloinkin. Välillä se puuttuu mielipuoliseen medikalisaatioon, välillä taas teologiaan ja sen Pyhään Henkeen.

Se katsoo, että taivas ja helvetti ovat tässä. Ihminen on niitä lähinnä tässä. Tavallaan se on totta, koska emme pääse mielemme taakse. Me olemme mieli, elämän mieli, tai sen mielettömyys koko loistossaan.

Suurimmat oivallukset ja loppukaneetit sekä viimeiset tyhjää täynnä olevat sivut jätän jokaiselle lukijalle itselleen. — Tea Holm

Esittelyteksti

Tämä - Matka ei mihinkään (2019) on kirja henkisyydestä, keskeneräisestä täydellisyydestä ja jokapäiväisen elämän zenistä. Samaan aikaan teos on runollinen matkakirja yksinäisyydestä ja erillisyydestä kohti yhteyttä, jakamista ja myötätuntoa.

Kirjassa ikivanha meditaatioperinne kohtaa tämän ajan, kulttuurin ja yhteiskunnan. Taide, filosofia ja psykoterapia toimivat keskustelukumppaneina henkisyydelle. Tämän kautta avautuu toisenlainen näkemys meditaatiosta ja sen mahdollisuuksista. Se on kokonaan uusi ääni suomalaisessa henkisessä kirjallisuudessa, runollinen tietokirja, joka haastaa ja lumoaa.

Valaistumisen sijaan kirja lähestyy henkistä harjoitusta arjen, ihmissuhteiden, halun ja ajattelun kautta. Tämä kutsuu nykyhetkeen, elämään sellaisenaan, ristiriitaiseen ja epävarmaan.

Mika Pekkola (synt. 1979) on kirjailija, tutkija ja filosofian tohtori. Mikko-Pekka Väänänen (synt. 1980) on yhteiskuntatieteiden maisteri, filosofi, tutkija ja kirjailija.

Lue lisää tästä linkistä.