Kirjailijan Blogi — Tieto on pääomaa

Kirja-arviot ja kirjailijaelämää

Jäljet kehossa: Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla

Jäljet kehossa: Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla (Bessel van der Kolk) on monisataasivuinen teos traumaattisten tapahtumien jäljistä ihmisissä. Kyseessä ei ole mikään kevyt kirja tai lukuelämys, vaan täyttä asiaa oleva tietoteos.

Kirjoittaja on trauma-asiantuntija ja työskennellyt traumatisoituneiden ihmisten kanssa yli 30 vuotta. Kirjan teemana on etenkin traumaperäinen stressi sekä sen aiheuttamat muutokset aivoissa.

Kirja tarjoaa lääkkeeksi yhteyttä toisiin ihmisiin ja joskus myös lääkkeitä, jotka sammuttavat keholliset hälytysreaktiot. Hyvä uutinen on se, että aivojen toimintahäiriöitä voidaan korjata. Niin neuroplastisuusterapia, mindfulness kuin jooga auttavat traumojen hoidossa.

TRAUMAT SIJAITSEVAT AIVOISSA JA KEHOSSA

Kuka tahansa voi traumatisoitua. Se ei koske vain sotilaita tai pakolaisleirien asukkaita. Altistavia tekijöitä länsimaisessa yhteiskunnassa ovat muun muassa lapsuudenaikainen seksuaalinen hyväksikäyttö tai väkivalta kuten lyöminen. Myös väkivaltainen parisuhde voi traumatisoida.

Perheen sykät salaisuudet, jotka siirtyvät joskus sukupolvilta toisille, voivat jättää jälkensä kehoon ja aivoihin. Jokin osa ihmisessä muistaa, aina. Traumaattinen tapahtuma muuttaa paitsi mieltä myös kehoa sekä sosiaalista käyttäytymistä. Immuunijärjestelmä ja elintoiminnot voivat kärsiä.

Trauman jälkiä aivoissa ja kehossa voidaan käsitellä melko tehokkaasti, mikä on uutta tietoa. Ihmisen havainnointia voidaan muuttaa ja jäsentää uudestaan. 

TRAUMATISOITUNEITA VOIDAAN AUTTAA

Trauma ei ole mikään elinkautinen. Nykyään tiedetään yhä enemmän trauman vaikutuksista ja ilmenemismuodoista sekä hoitomenetelmistä. Trauma muuttaa mielen ja aivojen tavan käsitellä havaintoja. Se muuttaa paitsi ihmisen ajattelua myös hänen ajattelukykynsä.

Traumasta keskusteleminen ei välttämättä riitä. Tarinankerronta ei muuta automatisoituneita reaktioita. Ihminen saattaa jatkuvasti olla varuillaan. Todellinen muutos voi tapahtua vasta, kun keho ja aivot ovat oppineet uuden tavan olla olemassa. Vaara on ohi, on elettävä tässä ja nyt.

Traumatutkimus on auttanut ymmärtämään mielen rakentumista sekä sen koko paranemisprosessia. Käsitys mielen ja aivojen toiminnasta on suorastaan mullistunut viime vuosikymmeninä. Tunnetusti ihminen ei muutu, ellei hänen ole pakko. Tottumus on aivoissa ja istuu sitkeästi ihmisessä.

HÄLYTTÄVÄ TILANNE

Esimerkiksi Yhdysvalloissa noin puoli miljoonaa henkilöä käyttää psykoosilääkkeitä. Niitä määrätään pienituloisten perheiden lapsille neljä kertaa todennäköisemmin kuin lapsille, jotka ovat yksityisen sairausvakuutuksen huomassa. Hyväksikäytetyt tai laiminlyödyt lapset vaiennetaan lääkkein, mikä on tietysti kamalaa.

Lääkkeiden myötä lapset ovat mukauvampia ja vähemmän vihaisia. Mutta niillä on myös kääntöpuolensa. Lapsen toimintakyky ei ole ennallaan. Leikkimishalukkuus laskee. Lääkkeiden yliannostuksen vaara vain kasvaa, kun mukaan tulevat kipulääkkeet. Tilanne ei ole kestävä.

Muut hoitomenetelmät, joita pidetään vaihtoehtoisina hoitoina, voisivat auttaa traumatisoituneita lapsia ja aikuisia. Rahoitusta järjestyy yleensä vain lääketutkimuksiin. Vaihtoehtohoidot jäävät marginaaliin, vaikka niistä voisi olla merkittävää hyötyä tässä tapauksessa.

EI PELKKÄÄ KEMIAA

Kemia voi auttaa, mutta sillä on rajansa. Elämän laatua voi parantaa monin eri keinoin. Kirjan Jäljet kehossa mukaan fysiologiaa voi muuttaa muutoinkin kuin lääkkein. Olisikin syytä tutkia myös sitä, mitkä ovat nämä muut keinot. 

Parantumisella on aina myös inhimillinen puolensa. Se voi vaatia yhteisöllisyyttä, merkityksellistä kielenkäyttöä tai hengityksen säätelyä, siinä missä turvallista sosiaalista ympäristöäkin. Turvassa olemisen tunne voi edistää kehon ja mielen paranemista.

Nykyään aivoista tiedetään todella paljon. Neurotiede on ottanut isoja harppauksia. Trauman ilmaiseminen kielellisesti voi olla todella vaikeaa. Se ilmenee jossakin muualla tai ilmaisee itseään muutoin. Suurin osa keskitysleirien kauhuista jää tavoittamatta sanallisesti, koska kukaan ei kuitenkaan uskoisi tai koska sitä on mahdoton ymmärtää.

TAKAUMAT

Takaumat ovat usein pirstaleisia. Ajalla ei ole mitään merkitystä. Ja jostain syystä traumaattinen kokemus muuttuu osaksi elämän merkitystä. Ihminen ei voi käsittää itseään ilman sitä. Stressitila ei tee pidemmän päälle hyvää, vaan voi olla äärimmäisen kuluttava.

Kirjaa Jäljet kehossa ei voi kuvailla tyhjentävästi. Kyseessä on 440-sivuinen teosjärkäle, jos ei oteta huomioon lähteitä. Mielestäni se soveltuisi sekä hoitotieteen että lääketieteen oppikirjaksi ja käsikirjaksi. Myös maallikot voivat hyötyä siitä kuten terapiahenkilöstökin.

Trauma vaikuttaa aivoihin, ja eloonjäämisellä on anatomiansa. Trauma ei ole oma vika vaan mekanismi.  Se on jotain sellaista, mikä on jäänyt päälle. Se vaikuttaa koko ihmiseen. Keho on jatkuvassa stressitilassa. Ihminen elää menneisyydessä, sen kautta. Kun trauma on käsitelty, stressitila päättyy ja elimistö palautuu turvalliseen tilaansa. Trauma on itse asiassa pahempi kuin alkuperäinen tapahtuma, koska siitä ei pääse eroon. Se jatkuu ja jatkuu, ellei sille tee jotakin.

Ennen aivoja maailmankaikkeudessa ei ollut tuskaa eikä ahdistusta. — Roger Sperry

Teos Jäljet kehossa on tärkeä siksi, että se voi auttaa tuomaan ihmisen tähän hetkeen ja vapauttamaan hänet takaumista sekä traumaattisten tapahtumien jäljistä. Pienikin trauma on trauma.

Kirjassa on erityisen mielenkiintoinen luku: Tunnetko itsesi vai kerrotko tarinaa? Ihmisen kahtiajakautunut tietoisuus. 

Kirjoittaja: Tea Holm, teologi

Kirjan kuvaus

Traumatisoituneita ihmisiä on kaikkialla: sotaveteraanien perheet kärsivät yli sukupolvien, monet ihmiset ovat kokeneet hyväksikäyttöä tai kasvaneet alkoholistiperheessä, kotiväkivallasta joutuu kärsimään valitettavan moni. Ikävät kokemukset jättävät jälkensä mieleen, tunteisiin ja jopa kehoon. Ja ikävä kyllä, traumatisoituneen ihmisen kärsimyksistä kärsii usein myös tämän läheiset.

Maailmankuulu trauma-asiantuntija Bessel Van der Kolk on työskennellyt traumapotilaiden kanssa yli kolmekymmentä vuotta. Jäljet kehossa -kirjassaan van der Kolk tarkkailee traumatisoitumista ja traumaperäistä stressiä laajemmasta näkökulmasta ja paljastaa, että traumaattiset kokemukset todella aiheuttavat fyysisiä muutoksia aivoissamme – etenkin mielihyvää, kiintymystä, hallintaa ja luottamusta käsittelevissä aivojen osissa.

Traumojen aiheuttamia vahinkoja voidaan korjata monenlaisin menetelmin, joita van der Kolk kirjassaan esittelee. Kirjassa käydään läpi muiden muassa neuroplastisuusterapian, mindfulnessin ja joogan vaikutuksia traumojen käsittelyssä.

Jäljet kehossa tarjoaa tehokkaiksi havaittuja vaihtoehtoja lääkkeille ja perinteiselle terapialle. Tämän kirjan avulla elämän saa takaisin raiteilleen!

Kustantajan sivut

Kansikuva: Jäljet kehossa (Viisas Elämä)